tiistai 29. marraskuuta 2016

Kohti vuoden viimeisiä

Jospa päivittäisi koirienkin kuulumiset ajantasalle, vielä pääsee kohtuu helpollakin kun ihan älyttömiä ei ole tapahtunut.


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Pientä pintaremppaa vol2

Edellisestä remppapostauksesta onkin jo aikaa, joten ehkä tällainen Pientä pintaremppaa vol2 on ihan paikallaan (vol1 löytyy täältä). Jos ei muuten, niin omaa tuskaa helpottamaan. Viime aikoina kun on tuntunut ahdistavuuteen asti ettei mikään täällä etene mihinkään suuntaan ja että meidän kohtalona on elää keskeneräisellä raksatyömaalla lopun elämäämme. Ihan hyvänä selityksenä käytetään muun elämän kiireisyyttä (lapset, koirat, treenit ja töissäkin pitäisi käydä ja viime aikoina itsellä on sielläkin ollut niin kiire että olisi tarvinnut vuorokauteen lisää tunteja...) ja lapsien ollessa täällä ei muutenkaan oikeen ehdi tehdä mitään kunnolla, mutta kyllä kaiken keskeneräisyys silti pistää harmittamaan aika ajoin (ja useamminkin :P).

perjantai 28. lokakuuta 2016

Hikka juoksee..

Siis ainahan se juoksee, ei sillä taida muuta vaihdetta ollakaan kuin "kiire", mutta tällä kertaa se yllätti ja tekaisi juoksut ihan vain paria päivää ennen kuin täytti 7 kk (eli joskus siinä 15.-16.10. tietämillä varmaan on aloitellut). Pätkis ei edelleenkään tajua mitään, jos joku hyvä tuoksu sattuukin nenään, niin automaattisesti menee tarkistamaan vain Momon takapuolen :D. Hikka on ollut ehkä vielä normaaliakin täpäkämpi ja temperamenttisempi, mutta myös hellyydenkipeämpi.

Tarakin menetti turkkinsa - ei viitsi enää kiusata vanhusta kampaamisella

tiistai 20. syyskuuta 2016

Hikkanen jo puoli vuotta!

Pikkainen Hikkanen ehti sunnuntaina täyttää jo kokonaista kuusi kuukautta! Nyt se on jo niin iso tyttö, että ehkä pitäisi alkaa tekemään enempi juttuja, että jossain vaiheessa osattaisiinkin jotain :D



keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Tibbeaksataan taas

Eilen oltiin taas tuuraamassa tibbeaksassa. Ohjatulla kokeiltiin hyppy-putki-hyppy sarjaa. Tuli het kättelyssä selväksi, että mun ei auta yhtään heilua, huitoa ja säheltää, koska se saa Hikan tulemaan mun perään välittömästi. Heti kun keskityin ohjaamaan rauhallisesti (siis niin rauhallisesti kuin pystyn :P), Hikka lähti sinne minne haluttiin. Loppuaika harjoiteltiinkin sitten ohjauksen seuraamista ilman pomppimista, vähän kuin valssien harjoittelua melkein paikoillaan.

Omatoimivuorolla tehtiin alkuun rengasta tarjoamisen kautta. Tosi nopsaan Hikkis hokas mitä haluttiin. Sitten kokeiltiin tuota samaa hyppy-putki-hyppy sarjaa molemminpäin. Videotakin saatiin tällä kertaa. Harmillisesti tästä ei voi leikata ohjaajaa pois, aika karsean näköistä menoa... :P

Toki Pätkäkin oli mukana - nautiskeltiin tekemällä vähän sinnepäin radanpätkää.

Hikkis puri leluun vähän huonosti, liekö johtunut siitä, että järsi itsensä ulos kevythäkistään ja oli siinä sivussa pureskellut vähän metallista kehikkoakin. Olipa kiva ylläri huomata motarilla Hikan kurkistelevan menoa häkkinsä päältä - onneksi ei kuitenkaan päättänyt hypätä Pätkiksen puolelle, siinä ei olisi varmaan käynyt kauhean hyvin... Nyt Hikka on sitten tuhonnut kaikki kevythäkkinsä ja autoon pitäisi keksiä joku kestävämpi ratkaisu, pikkaisen ikävä Berlingoa just nyt :D


maanantai 5. syyskuuta 2016

Puuhastellaan

Viime viikolla jäi työkiireiden vuoksi PePe väliin, mutta tänään ehdittiin taas paikalle.
Tai melkein ehdittiin. Mentiin ensin väärään paikkaan eikä oltaisi ehditty treeneihin ellei oltaisi päästy seuraavaan ryhmään. Onneksi päästiin, sillä tehtiin paljon kaikenlaista.

Ensin tasapainoiltiin ja rämisteltiin metallisia ruokakippoja (tätä pitää muistaa treenata Hikkiksen kanssa kotona) sitten tehtiin tynnyrin kiertämisiä (ja siitä valsseja), kahden lelun leikkiä (jos olisin tiennyt olisin ottanut kaksi samanarvoista lelua mukaan, nyt oli hieman ongelmia saada Hikkis irtoamaan lempilelustaan...), keinun rämistämistä (syötetään koiraa kokoajan räminän ajan, kun ok ni aina lähemmäs ja jossain vaiheessa koira ite alkaa rämisyttämään), luopumista ja häiriön katsomisesta "palkitsemista". Kotiläksyksi post-it lapun koskemista, ensin maassa, sitten seinällä ja lopulta niin, että saa tönäistyä oven kiinni. Onneksi meillä on edes vessassa ovi :D.


sunnuntai 28. elokuuta 2016

Muodonmuutoksia

Se on ihan selkeesti syksy, kun ollaan alettu puuhastelemaan kaikenlaista paljon aktiivisemmin...

Tiistaina mentiin parin tunnin varoitusajalla Niinulle tibbeaksaamaan tuurauspaikalta. Ensin ajattelin että mennään vaan puuhastelemaan omiamme häiriössä, kun eihän Hikka vielä mitään aksaa voi tehdä (en ole kyllä myöskään päättänyt milloin se voi jotain alkaa tekemään :P). Toisin kuitenkin kävi ja keksittiin lopulta paljonkin tekemistä.



tiistai 23. elokuuta 2016

Koulutielle

Vaikka remppa yskähtelee edelleen menemään armottomana aikasyöppönä (keittiötaso ei pelastunut hiomisella, joten nyt on menossa jälleen uuden pinnan kuivumisen odottelu...), on syksy aktivoinut perinteisesti treenailemaan pikkaisen suuremmilla tehoilla. Käytiin vielä viikonloppuna raahaamassa Murren Murkinasta ruuan lisäksi kasa treeni- ja jälkinameja niin homma ei ainakaan jää niiden puuttumiseen :D



perjantai 19. elokuuta 2016

Pientä pintaremppaa vol1

Jotta muistiin jäisi tästä urakasta edes jotain (toiveissa on, että tämä ajanjakso unohtuu armeliaasti hyyyvin pian koettelemuksen päätyttyä :D ), niin ajattelin päivittää projektin etenemistä tänne, vaikka noin yleensä ei hirveästi tulekaan poikettua karvaisesta teemasta. Harmittavan huonosti ollaan muistettu ottaa "ennen" kuvia, vaikka niin alunperin pitikin tehdä, joten tässä vaiheessa pitää tyytyä lähinnä välivaihe kuviin (ja toivottavasti jossain vaiheessa "jälkeen" kuviin...).

torstai 11. elokuuta 2016

Loma oli...ja meni

Viisi viikkoa lomaa hurahti ohi ihan huomaamatta. Mitään perinteisiä lomajuttuja ei tullut tehtyä, ei käyty kertaakaan Rymättylässä, uimassa tai jäljellä ja Hikkiksenkin kanssa tekemiset jäivät lähinnä ajatuksen tasolle. Kaikki aika meni remonttiin (eikä silti ole yhtään valmista).

Hikka pysyi vihdoin paikoillaan yhteisposea varten!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Pätkis 7 vee ja Hikka kasvaa edelleen

Ajan kuluminen on kyllä ihmeellinen juttu - tuntuu kuin se olisi ollut vasta eilen kun pikkiriikkinen Pätkis haettiin Nooralta äitinsä helmoihin kasvamaan. Ihan vain hetki sitten ihmettelin miten Momo olikaan voinut tehdä minulle niin täydellisesti sopivan kaverin. Ja ihan vain hetki sitten aloitettiin yhteinen matka halki mitä moninaisten harrastusten. Minun täydellinen pieni supermieheni, toivottavasti meillä on vielä vähintään yhtä monta vuotta edessä <  3



maanantai 27. kesäkuuta 2016

Yksi on joukosta poissa

Oma lauma ei ole kutistunut, mutta täytyy sanoa, että tuntuu ihan siltä kuin olisi. Maailma pysähtyi ja sydän särkyi miljoonaan palaseen tänään, kun Momon poikien rivit harvenivat Aapon luovuttaessa pitkään jatkuneen taistelunsa. Syksyllä iskenyt vastsalaukunkiertymä jätti ilmeisesti liian suuret vauriot sisukkaan pojan elimistöön eikä koiran parasta ajatellen vaihtoehtoja enää ollut. Aapo pääsi lähtemään saappaat jalassa.

torstai 9. kesäkuuta 2016

HikHik Hikkis kasvaa

Hikka on kasvanut hurjaa vauhtia kuluneet pari viikkoa. Tai ei kai se oikein muuten niin hurjasti ole kasvanut, mutta jalkaa on tullut vaikka muille jakaa. Ja pää näyttää jo melkein niinkuin pyrrin päältä. Viime viikon torstaina Hikka pääsi puntarille Annalla ja silloin painoa oli kertynyt hurjat 4,6 kg.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Hikan viikko

Nyt meitä on sitten neljä.

Hikka kotiutui myöhään lauantai-iltana pitkän junamatkan päätteeksi. Kamalan reipas pieni matkalainen se oli. Nukkui, leikki ja puuhasteli matkan vailla huolen häivää.

Jos pitää jollain määreillä kuvata Hikkaa tämän ekan viikon jälkeen, niin ehkä ne olisi "ihan käsittämättömän söpö", kainaloinen (tykkää nukkua ihan kaulakuopassa kiinni ja sylissä köllii pitkät pätkät maha pystyssä) ja kerrostalonkokoinen ego (kulkee häntä tötterössä joka paikassa ja ei kauheasti kumartele vaikka nuo isot sille sanoisi rumasti). Vaikka on mennyt vasta viikko, niin tuntuu että tuo pikkuinen olisi ollut täällä aina. Jotenkin myös kauhean helppo pentu, nukkuu yöt rauhassa, koko aikana on tullut vain yksi pissivahinko (yöllä) ja se on jotenkin "valmiimman" oloinen kuin nuo aiemmat vaikka se on tuollainen hentoinen linnunpoikanen.




sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Vähän pienempään ranskikseen

Kai sen voi nyt jo ihan virallisestikin paljastaa (joskin tuntuu vähän huonon onnen manaamiselta puhua mitään ennenkuin pentu on kotona) - jos ei mitään ihmeellisen kummallista tapahdu, niin kolmisen viikon päästä meille tulee perheenlisäystä pikkuisen (lyhytkarvaisen) pyreneittenpaimenkoiran muodossa. Edellisestä pennusta onkin jo kohta 7 vuotta...

Aika moni on tässä matkan varrella kysellyt syytä rodun vaihtoon, vaikka itse en edes koe varsinaisesti vaihtavani rotua, meille vain tulee nyt tällainen vähän pienempi ranskalainen tähän rinnalle. Mutta siis vastaus siihen miksi meille tulee juuri pyrri, on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että tahdoin pienen, tekevän ja eloisan paimenen ja jos on ranskalaista tarjolla niin tokihan se vaihtoehto on aina ykkösenä :P


tiistai 19. huhtikuuta 2016

Tokoa, hiekkaa ja vähän jälkeäkin

Perjantaina pakattiin Petrin auto tupaten täyteen koiria ja vähän muutakin ja suunnattiin kohti Poria. Kolmisen tuntia myöhemmin oltiin Yyterissä, jossa mökki oli kiva, luonto ympärillä aivan upeaa ja ilta kului mukavasti ulkoillen, grillaillen ja paljua lämmittäen (ikinä ei saatu sitä kyllä lämpimäksi :D).

Kyllä niillä oikeesti oli ihan kivaa :D

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Tara 14 vuotta!

Näin se vain tämäkin päivä koitti, Tara täyttää tänään jo 14 vuotta! Me kyllä niiiiin juhlitaan, vaikka evakossa ollaankin! Tämä kulunut vuosi on sujunut huomattavasti paremmin kuin pari edellistä, johtuen varmasti lääkityksestä ja ehkä osittain siitä, että alettiin joku puolitoista vuotta sitten tehokäyttämään Klaukkalan peltoja lenkkeilyyn. Taran ei ole tarvinnut kulkea ikäviä remmilenkkejä (sitä ahdistaa ne Klaukkalassa ihan yhtä paljon kuin minua) mutta liikuntaa se on saanut kuin huomaamatta paljon paremmin. Edelleen se tepottaa samat lenkit kuin nuo kaksi muuta, joskin omaan tahtiinsa ilman samanlaisia rallatteluja (yleensä :P ).


keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Kevättä kohti

Tähän aikaan viime vuonna oltiin Pätkiksen kanssa jäljestelty tehokkaasti jo melkein pari kuukautta, nyt sellaisesta on saanut vain haaveilla, vaikka muutoin aika kehno talvi onkin ollut. Mutta kevättä kohti ollaan silti menty kiihtyvään tahtiin, ehtiikin taas paljon enemmän kaikenlaista kun sekä aamuisin että iltaisin on valoisaa. Ja tänä keväänä onkin ihan älyttömästi kaikkea uutta ja jänskää nurkan takana, ei millään malttaisi odottaa...


keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Pentukuumetta

Jo pidemmän aikaa kytenyt pentukuume on viime aikoina alkanut hipomaan pilviä. Ehkä tieto siitä, että helpotusta kuumeeseen on melko suurella todennäköisyydellä tulossa, on vain pahentanut asiaa. Tai sitten syynä on ympärillä pyörivät aivan liian suloiset pennut - kuvissa Minnan Slovakiasta matkannut Neo (Didier Drogba Vesely Dvor), 8 viikkoa ja Petrin Ukko (Heizelwood Nobbi), 9 viikkoa.

torstai 21. tammikuuta 2016

Momo 11 vuotta ja muut kuulumiset

Päivitystahti alkaa olemaan jo sellainen, että alkaa miettimään onko koko blogin pitämisessä enää mitään järkeä :D Mutta ei tässä kyllä hirveästi ole ollut päivitettävääkään, hiljaiselossa ja kotikoiraelämässä kun ei ihan älyttömästi ole raportoitavaa..